Mikä on Etelä-Suomi?

Suomen perhoset -ryhmässä joku sanoi olevansa Hartolassa. "Ei tämäkään nyt ihan etelässä ole", sanoi hän. Toinen jatkoi: "Täällä Kuopion korvilla eivät ole yleisiä, mutta kaiketi etelämpänä peruskauraa". Jäin sitten miettimään, että jos Hartola ei ole etelässä, niin mikä on? Hankoniemi? Onko Kuopio sitten etelässä?

Suomi kuntarajoineen. Rajaa kartalle Etelä-Suomi!

Se, miten hahmotamme ympäristömme ja sijaintimme siinä on täysin subjektiivista, joten mitään oikeata vastausta tähän ei saa. Lapin asukki lähtee etelään Rovaniemelle. Jos mä lähden itään, lähden Ilomantsiin, ja jos lähden länteen, lähden johonkin Jyväskylän länsipuolelle. Sen sijaan Turku on etelässä, vaikka onkin Jyväskylää lännempänä, ja Ukraina on kaakossa, vaikka onkin Turkua lännempänä.

Kasvitieteilijälle Hartola on ehdottomasti etelää ja eteläboreaalista vyöhykettä. Kuopio on hankalampi, mutta eteläboreaalista sekin on.
Vielä etelämpänä tulee hemiboreaalinen vyöhyke, mutta kasvitieteilijälle se on vain kasvupaikka - Hartolan pohjoispuolella on kuitenkin vielä yli 1000 kilometriä Suomenmaata, kun taas etelärannikolle on vain noin 150 kilometriä. Tässä mielessä Hartola on ehdottomasti etelässä.

Suomen metsäkasvillisuusvyöhkkeet. Viivat kuvaavat vyöhykejaon alaosia, ja niitä on yhtä monta kuin karttojakin. Kasvitieteilijälle Etelä-Suomen muodostavat hemi- ja eteläboreaaliset vyöhykkeet. Rannikko-Suomi = eteläboreaalinen, Etelä-Suomi = eteläboreaalinen,

Perhosharrastajalle Hartola ei kuitenkaan enää ole etelässä, vaan se on Keski-Suomessa tai jossain välipohjassa. Käsite "etelä" onkin perhosharrastajalla erilainen kuin maantieteilijällä, väestötutkijalla tai kasvitietelijällä: etelä määrittyy eteläisellä faunalla, ja eteläinen fauna on aina rannikkoseutujen faunaa. Kun laji leviää etelästä Hartolan tasalle, ei se enää olekaan eteläinen, vaan Sisä-Suomen peruskamaa. Tästä näkökulmasta Hartola ei koskaan ole etelää, koska Hartolaan saapuessaan jännittävä eteläinen laji ei enää olekaan eteläinen. Hartolaan ilmestyvä eteläinen laji kertoo ekspansiosta ja siitä, että lajisto muuttuu, mutta subjektiivisesti se ei muuta Hartolaa - siellä etelässä on aina uutta ja jännää eteläistä lajistoa.

Helsinkiläiselle perhosharrastajalle eteläinen fauna esiintyy Viron lisäksi ehkä Kirkkonummen kärjessä ja Hankoniemen alueella sekä, luonnollisesti, Ahvenanmaalla - joka tosin lähes kokonaan Helsinkiä pohjoisempana. Tällöin Helsingin näkökulmasta eteläinen onkin varsinaisen hemiboreaalisen vyöhykkeen lajistoa, ja esimerkiksi Kannaksen kautta tuleva lajisto ei ole eteläistä, vaan kaakkoista. Hemiboreaalisen vyöhykkeen rajat määritellään meneväksi jossain suurin piirtein Tammisaaresta länteen, koska siellä on parempia metsiä ja enemmän tammia. Tällöin hemiboreaalinen onkin tammen luontainen levinneisyysalue - tämä ei ole ihan sama asia.

Tapa hahmottaa Suomea tämäkin. Maisemamaakuntajaot.

Joensuulaiselle sekä Hartola että Helsinki ovat etelää, Helsinki ehkä enemmän. Kaakkoisen lajin käsite tunnetaan täälläkin, mutta se hahmottuu vähän eri tavalla: Haminasta Porvooseen yltävän lajin levinneisyys mielletään eteläiseksi, mutta kaakkoispainotteiseksi; kaakkoinen laji tunkee ehkä johonkin Lappeenrannan seuduille. Kauempaa lännestä tämä on jo itäinen laji. Suomen sisällä tehtävät eliölajien levinneisyyspainotukset voivat ollakin usein aika hämäriä, varsinkin ekspansiivisilla lajeilla. Onko karttaperhonen edelleen itäinen laji? Tarinan mukaan joku kaveri etsiskeli majapaikkaa Itä-Suomesta - sijaintina oli Porvoo. Onhan se Helsingistä itään..


Oululaisia käy sääliksi. Oulu on aika Suomen puolivälissä - onhan Oulusta melkein sama matka Hankoon kuin Nuorgamiin. Oulu mielletään silti lähes Lapiksi.

Vanhana helsinkiläisenä toki miellän Helsingin kuuluvaksi Etelä-Suomeen, Joensuun Itä-Suomeen ja Oulun Pohjois-Suomeen, mutta intuitiiviset tarkastelut eivät koskaan kestä mitään tarkastelua. Ehkä pitäisi vain noudattaa AVI:n jakoa ja luokitella eliölajien itä-länsi/pohjoinen-etelä -painotukset sen mukaan:

Aluehallintovirastojen toimialueet. Sori, Turku, et ole Etelä-Suomea!

Ja entäs sitten laji josta asiassa keskusteltiin - Catocala fulminea?

Kuva HyönteisWikin kautta. Laji näyttäisi keskittyvän etelään ja itään, eli sillä olisi Suomen mittakaavassa eteläkaakkoinen painotus. Mutta löytöjä on näemmä jostain Paltamostakin - onko tämä nyt eteläinen laji vai eteläpainotteinen laji? Mikä on ero?

On se kai ihan oikeasti eteläisempi. Tosin tämä pitäisi suhteuttaa noiden kymppiruutujen havainnojamääriin. Sen voisi ekstrapoloida esimerkiksi arvioimalla perhosharrastajien osuuden kaikista asukkaista ja kertomalla kymppiruudun asukasluvun tällä kertoimella. Tämän jälkeen näkisi, miten voimakas suhteellisten osuuksien ero olisi. Veikkaisin, että selvä eteläinen painotus jäisi edelleen voimaan. Meikäläinenkin on käynyt varta vasten hakemassa Catocaloja Helsingin tammimetsistä lämpiminä elokuun öinä useammin kuin Joensuusta. Tokkopa olen ainut.